Ilmastodelegaatin puhe ”EU:n tulevaisuus globaalina toimijana” -seminaarissa

Mä olen aina ollut todella etuoikeutettu eurooppalainen.

Mä vierailen aktiivisesti muissa Euroopan maissa ja kun mä otan Ruotsista junan kohti Saksaa, niin kukaan ei kysy minulta koko matkalla passia, ketään ei kiinnosta minun kansalaisuuteni. 
Kun valtioiden rajat matkan varrella ylittyvät, mä en niitä huomaa, se ei vaikuta mun junassa istumiseeni.

Mä olen itseasiassa niitä henkilöitä, keillä on aina ollut mahdollisuus kuoria kermakerrosta yhtenäisen Euroopan päältä. Mä olen työskennellyt viidessä eri Euroopan maassa. Olen opastanut suomalaisia turisteja Romaniassa luonnonhistoriallisessa museossa, ja jos joku on viettänyt aikaa Brysselissä, niin te tiedätte, että Euroopan parlamentin edessä Luxembourgin aukiolla on joka torstai bileet, ja mä olen ehdottomasti kuluttanut oman osuuteni belgialaista olutta niillä nurkilla.

Mutta kaikista tärkeimpänä, mä olen saanut viettää mun nuoruuden muiden eurooppalaisten nuorten kanssa.

Ja voi olla, voi olla, että se minun eurooppalainen kuplani on hieman federalistisempi kuin keskiverto, mutta minun oma ja henkilökohtainen sukupolvikokemukseni on se, että me kaivataan yhtenäistä Eurooppaa. Sellaista, jota ei yhdistä vain valuutta ja kauppasopimukset, vaan tunne siitä, että me kaikki yhdessä olemme rakentamassa sitä suurinta eurooppalaista rauhanprojektia, Euroopan Unionia.

giphy

Viime vuosina Unioni on ollut kriisissä. Mulle itselleni se kriisi on heijastunut globaalin vastuunkannon kriisinä. Itä-Eurooppaan on noussut korkeita ja piikkilangoitettuja raja-aitoja, ja Keski-Euroopassa on tehty huonoja ja vastuuttomia päätöksiä siitä, mitä tehdä ihmisille jotka jäävät niiden raja-aitojen toiselle puolelle. Ympäri Eurooppaa on myllytetty poliittista puhetta siitä, että meidän vapaat eurooppalaiset elämäntapamme ovat vaarassa ja että leipä ollaan viemässä meidän pöydästämme.

Yhtäkkiä nationalismi onkin palannut Eurooppaan, ja yhtäkkiä fasismi heräsikin unestaan ja nosti sitä rumaa päätään.  Yhtäkkiä Unioni alkoikin sanomaan, että ei meillä ole tilaa eikä mahdollisuuksia ottaa hädässä olevia ihmisiä tänne meille.

Että meillä ei ole tilaa, vaikka vuodesta 2015 eteenpäin Eurooppaan on pyrkinyt vain muutama miljoonaa ihmistä ja samaan aikaan jossain tuolla on Libanon, joka on ottanut vastaan yli miljoona pakolaista, ja kokoluokaltaan niitä Libanoneja mahtuisi Suomenkin rajojen sisään kaksi.

Viime vuosina me ollaan oikeasti jouduttu huomaamaan, että Euroopan Unioni onkin niin herkkä ekosysteemi, että jo muutaman miljoonan pakolaisen saapuminen Välimeren yli saa sen murtumaan liitoksistaan. Ja se on todella huolestuttavaa, sillä kaksi miljoonaa unionin alueelta turvaa hakevaa ihmistä on vielä todella vähän verrattuna siihen, kun ilmastonmuutoksen uhkakuvat alkavat kunnolla näkymään maailmankartalla, meidän arkipäivässämme.

Suomen järjestökenttä on arvioinut, että vuonna 2050 jopa 250 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa ilmaston lämpenemisestä johtuvien ympäristökriisien vuoksi. Jos Euroopan unionin resilienssi heittelee jo kahden miljoonan kohdalla, niin on selvää, että meillä ei ole olemassa tarpeeksi vakaata järjestelmää kantaa osuuttamme tulevaisuuden muuttoliikkeistä.

Suurin vastuunkanto tulevaisuuden ilmastopakolaisuudesta jääkin jo niille ennästään haavoittuvaisille yhteiskunnille, mikä on omiaan kärjistämään ilmastokriisiä vielä entistä pahemmaksi.

source.gif

Kun mä aloitin asiantuntijaharjoitteluni talvella 2016 Euroopan parlamentilla, niin mä saavuin taloon sillä ajatuksella, että Pariisin ilmastosopimus on nyt täällä, nyt mennään. Mutta kevään 2016 aikana me saimme jälleen huomata, että meidän sukupolvemme tulevaisuuden suurin haaste jää helposti taka-alalle, kun kuvaan tulee eroava Unionin jäsenmaa ja ilmastokriisiin verrattaessa hyvin pienetkin taloudelliset kompastuskivet. Euroopan Unionilta uupuu edelleen se poliittinen tahtotila lähteä ilmastojohtajaksi, ja Marokon ilmastoneuvotteluissa oli Unionin neuvottelijoiden helpotus aistittavissa, kun ilmastojohtajan mantteli hypäsi muutamassa päivässä Yhdysvalloilta Euroopan yli Kiinalle.

Mä olen kasvanut lapsesta nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi Unionissa, joka on edelläkävijä.  Unionissa, joka arvostaa ihmisarvoa ja tarjoaa vakaan maan jalkojen alle.

Sitä kehitystä ei tule nyt pysäyttää, eikä jarruttaa.

Sen sijaan, sitä kehitystä tulee viedä eteenpäin, kohti sosiaalisempaa Euroopan Unionia.

Meidän täytyy taata liikkumisen vapaus unionin alueella niin, että meidän sukupolvemme ja tulevaisuuden sukupolvet pystyvät hyvin kevyesti opiskelemaan ja työskentelemään eri unionin jäsenmaissa. Se on aivan äärimmäisen tärkeää, sillä tunnetta yhtenäisestä Euroopasta ei voi kenellekään ulkopuolelta opettaa, vaan se tulee itse kokea.

Meidän tulee lähteä siirtymään tehokkaasti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa sektorit läpileikkaavalla tavalla, eikä lähteä jäsenmaissa etsimään porsaanreikiä päästövähennystavoitteista, sillä vaikka ilmastotalkoissa voisikin luistaa vähemmällä työllä, niin maapallon ilmasto on meille kaikille yhteinen valtioiden rajoista riippumatta, eikä lämpenevän ilmaston seurauksia pysty karkaamaan edes syrjäisimpään maailmankolkkaan.

Meidän tulee luoda Unioni, jossa jokaisella on perusedellytykset elämään. Oli se sitten yhteisen eurooppalaisen perustulon kautta, tai muuten, mutta syrjäytyminen ja radikalismi maksaa meille aina enemmän kuin ongelmien ennaltaehkäiseminen. Meidän tulee nostaa kestävä kehityksen tavoitteet ohjenuoraksi kaikkeen Unionin toimintaan, ja nostaa Euroopan Unioni todelliseksi tasa-arvon promoottoriksi.

Lisäksi meidän tulee kasvattaa viestintää Euroopan Unionin päätöksenteosta sellaiseksi, että se kiinnostaa ihmisiä. Mun kokemukseni on, että Brysselissä kaivattaisiin kipeästi viestintätoimisto Ellun Kanojen apua, sillä tällä hetkellä niin parlamentti kuin komissiokin tuntuu pitävän huolestuttavan hyvin huolta siitä, että eurooppalainen päätöksenteko ei kiinnosta nuoria.

Brexit on meitä pian vuoden ajan muistuttanut siitä, kuinka tärkeää läpinäkyvä demokratia Unionille on, ja kuinka kova työ tulee nähdä sen eteen, että viesti kulkee oikeanlaisena Brysselistä saakka jokaiseen unionin kolkkaan.

Meillä on euroopanlaajuinen viestintäongelma, vaikka tänä päivänä me olemme globaalissa mittakaavassa enemmän yhteyksissä toisiimme, kuin koskaan maailman historian aikana.

Sen vuoksi, mä olinkin erityisen iloinen huomatessani loppusyksystä, että Unioni suunnittelee tarjoavansa jokaiselle 18-vuotiaalle EU-kansalaiselle ilmaisen Interrail-passin. Tämänkaltaiset askeleet ovat askeleita kohti oikeaa suuntaa, jossa yhdistyy niin eurooppalaisuuden tunteen kasvaminen, kuin ekologinen matkustustapakin. Tämä on sitä viestintää, jota 60-vuotiaan Euroopan Unionin tulee välittää niille kaksikymppisille eurooppalaisille.

Me tarvitaan niitä freesejä, nuoria ja hulluja ideoita siihen, millaiseen suuntaan me Unionia haluamme viedä; matkustamiseen ja seikkailuun kannustamista, euroopanlaajuista ilmaista internet-yhteyttä, ja kiinnostavaa viestintää.

giphy (1)


Ja kaikista tärkeimpänä, meidän tulee muistaa, mistä ajatuksesta Euroopan Unioni sai alunperin alkunsa.
Siitä, että Eurooppa ei voi kokea toista maailmansotaa uudelleen. Siitä, että me olemme voimakkaampia yhdessä, kuin mitä Unionin koostavat pikkuriikkiset valtiot olisivat yksinään. Siitä, että yhteen ääneen sanottuna, kuulijat pysähtyvät kuuntelemaan tarkemmin.

Ja ehkä pienen, muutaman vuoden kestäneen alakulon jälkeen, me olemme jälleen matkalla kohti sitä arvopohjaisempaa Unionia. Sellaista, jossa fasismi ja äärioikeistolaisuus kukistetaan demokratian voimin, vaalit kerrallaan.

Sellaista, jossa Ranskan uusi presidentti aloittaa voittopuheensa Euroopan hymnin saattelemana.

Sellaista, jossa työpaikat ja tulevaisuuden mahdollisuudet aukenevat tasa-arvoisesti niin Antille kuin Ahmedillekin.

Sellaista, jossa kesästä rannalla nauttiessa sulla voi olla päällä bikinit tai burkini, eikä ketään kiinnosta.

Sellaista, jossa vastuu tulevaisuuden haasteista kannetaan yhdessä.

Sellaista, että vaikka sä et olisi keskiluokkainen suomalainen nainen, jolla vähän vaaleanpunaista hiuksissaan, niin sä et silti Euroopassa matkatessa junan ikkunasta huomaa, kun raiteiden alla vaihtuu valtio toiseksi. Se ei sinun matkaasi vaikuta.

Kiitos.

Rakkaudella,

Katri

Mainokset

Sinustako seuraava ilmastodelegaatti?

Nuorisoyhteistyö Allianssi valitsee vuosittain edustajakseen ilmastodelegaatin, jonka tärkeimpänä tehtävänä on vahvistaa nuorten osallistumista ilmastopoliittisessa päätöksenteossa, edistää nuorten äänen kuulumista niin kansainvälisillä kuin kansallisillakin areenoilla, sekä lisätä nuorten tietoutta ilmastokysymyksissä.

 

Kuluneen vuoden aikana minulla on ollut suuri ilo ja kunnia toimia tässä tärkeässä luottamustehtävässä, päästä läheltä seuraamaan ilmastopoliittista päätöksentekoa Marokon ilmastoneuvotteluissa, sekä tavata upeita ja voimakkaita ilmastotoimijoita ja kansalaisaktiiveja ympäri maailman.

Tulevan kevään aikana on minun kuitenkin aika luopua tittelistäni ja siirtää tiarani seuraavalle päästökauppanörtille tai hiilijalanjäljenvartijalle. Siksi haluankin listata alle viisi syytä, miksi seuraavan ilmastodelegaatin kannattaisi olla juuri sinä.

 

1. Ei ole turvallista ilmastoa tärkeämpää

Me kaikki olemme kuulleet pohjoisamerikkalaisen intiaanien sanonnan siitä, että vasta kun viimeinenkin metsän puu on kaadettu ja vasta kun viimeinen joki on myrkytetty, ihmiset alkavat ymmärtämään, että rahaa ei voi syödä.

Minä toivon, ettei tuo ymmärrys jäisi vain jälkiviisaudeksi, vaan että me ihmiset jo pian havahtuisimme siihen, että meidän on lopetettava kilpajuoksumme globaalin talousnousun ja maapallon kantokyvyn kanssa.

Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu Suomessa kaikille. Ilmastodelegaattina olen kokenut tärkeäksi tämän painottamisen maamme vaikuttajille ja päättäjille, ja nuorisodelegaattina on myös helppoa tuoda näkyville sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus – tai sen puute. Yli puolet maapallomme asukkaista on tällä hetkellä alle 30-vuotiaita. Tämä ikäluokka ei kuitenkaan ole osallisena sukupolveamme koskevassa päätöksenteossa, emmekä ole vieläkään saaneet omaa neuvottelupaikkaa YK:n ilmastoneuvotteluista.

Siksi meidän tulee pitää vielä jokaista setämiestä kovempaa ääntä siitä, että myös meillä on oikeus turvalliseen tulevaisuuteen ja elinkelpoiseen planeettaan. Sillä me, ja meidän lapsemme, tulemme kulkemaan tällä pallolla vielä kauan sen jälkeen, kun setämiehet ovat palautuneet jälleen luontomme kasvualustaksi.

kuva1

Julia Maryanska. Puhtaan energian puolesta Marokon Marrakechissä marraskuussa 2016. Etsi kuvasta pinkkihiuksinen ilmastodelegaatti.

 

2. Delegaattius on loistava mahdollisuus oppia

Ei kannata ajatella, että ilmastodelegaattius vaatisi akateemista koulutusta tai hankittua asiantuntijuutta, sillä todellisuudessa ainoa mitä vaaditaan on motivaatio ja kykyä kommunikoida myös englanniksi.

Halu oppia kansainvälisestä päätöksenteosta ja ilmastopolitiikasta on lähtökohtana täysin riittävä, ja tästä oppimismahdollisuudesta kannattaakin ottaa vuoden aikana kaikki irti.

Pestini aikana olen saanut mahdollisuuden työskennellä niin Suomen, kuin Euroopankin parhaiden ilmastoasiantuntijoiden kanssa, ja kaikkea heiltä oppimaani tulen vaalimaan koko loppuelämäni ajan.

Olen päässyt seuraamaan läheltä ilmastoneuvotteluiden kansallisten tavoitteiden asettamisprosesseja, sekä viime hetken tiedotteiden rakentamista. Joka kerta, kun en ole jotakin yksityiskohtaa ymmärtänyt, on minua neuvottu ja autettu. Yksi ehkä tärkeimpiä oivalluksia delegaattiajaltani on, että oli kyseessä sitten ministeri, pääneuvottelija tai asiantuntija, niin kukaan heistä ei halua sinun epäonnistuvan tai nolaantuvan tehtävässäsi. Heistä jokainen haluaa aidosti sinun onnistuvan, ja mielellään myös auttavat siinä sinua oman aikansa rajoissa – mikäli vain uskallat pyytää heiltä apua.

img_6733

Marokon ilmastoneuvotteluissa tutustuin kanadalaiseen Dominique Sourisiin, joka nuoresta iästään huolimatta toimi Seychellien neuvottelutiimissä ja on piinkova ympäristöpakolaisuus-asiantuntija. Muutama päivä neuvottelujen jälkeen huomasin, että Souris rankattiin Kanadassa top 10 -listalle alle 30-vuotiaiden tulevaisuuden johtajien listauksessa. Way to go!

3. Sinun äänesi tullaan kuulemaan

No niin, sinä oman elämäsi supertähti ja poliittinen vaikuttaja!

Oletko jo etsinyt itsellesi poliittista estradia, vai vasta haaveillut sellaisesta?

Kumminpäin vain, ilmastodelegaattina sinulle sellainen tarjotaan.

Nuorisoyhteistyö Allianssin edustajana on helppoa huseerata ympäristöministeriöllä ja päästä pitämään puheenvuoroja eurooppalaisissakin ilmastotapahtumissa. Allianssi edustaa Suomessa yhteensä peräti yli 120 nuorisojärjestöä ja lasketaan maailman vaikuttavimpiin nuorison edunvalvontaorganisaatioihin. Takanasi delegaattina tulevat olemaan niin sanotut parhaat voimat.

Oman delegaattiuden aikana olen oppinut moderoimaan asiantuntijapaneeleita ja luennoimaan YK:n ilmastopolitiikasta lähes hämäävän asiantuntijamaisesti. Olen pitänyt puheenvuoroja Marokon ilmastoneuvotteluissa, vieraillut eri nuorisojärjestöjen tapahtumissa puhujana ja treenannut Marokossa yömyöhään tanssikoreografiaa massiivista flashmobia varten. Olen myös saanut mielipidekirjoituksiani ja artikkeleitani julkaistua julkaisuissa, joista muuten voisin vain haaveilla.

Delegaattius on mahdollisuus vaikuttaa. Niin, että sinua kuunnellaan.

img_7200

Pohjoismaiset ilmastodelegaatit vahtimassa ilmastoneuvottelujen täysistunnon kulkua .

4. YK:n ilmastoneuvottelut

Delegaattikaudellani, marraskuussa 2016, YK:n vuosittaiset ilmastoneuvottelut järjestettiin 22. kertaa, tällä kertaa Marokon Marrakechissä.

Vuonna 2017 neuvottelut tullaan järjestämään Saksan Bonnissa, Fijin isännöimänä.

Neuvotteluiden järjestäminen Bonnissa kuulostaa omaan korvaani taivaalliselta; hiilijalanjälki pysyy aisoissa kun ei tarvitse lentää Euroopan ulkopuolelle, ja tapahtuman fasilitointi tulee toimimaan aivan eri levelillä kuin Marrakechissä, jossa välillä kompuroimme mudassa ja välillä yli 10 000 ihmistä kirosi samanaikaisesti internetin katkeilua.

YK:n ilmastoneuvottelut tuovat yhteen globaalisti korkeimman kansainvälisen ilmastopoliittisen päätöksenteon elimen. Muistot kiireisistä päivistä järjettömän suurilla ilmastofestivaaleilla maailman osaavimpien ilmastoneuvotteluiden kanssa tulevat jäämään ikuisesti mieleen, samoin kuin pitkittyneet täysistunnot ja kiireiset illat, jolloin kollegoiden kanssa mustan kahvin voimalla kääntää uusimpia neuvottelusopimuksia YK-kapulakielestä suomeksi.

Jokainen neuvottelupäivä oli itselleni hyvin erilainen, joten näistä klipeistä voi katsoa meininkiä vielä jälkikäteenkin:

Osa 1: 

Osa 2: 

5. Kansalaisaktivismi on bestest ever

Mikään ei ole hauskempaa kuin maailman muuttaminen.
Mikään ei ole tärkeämpää kuin maailman muuttaminen.

Kun tulevaisuus näyttää toivottomalta ja maailmantuska koettelee, ei siihen auta mikään muu yhtä hyvin kuin flashmobbaaminen uusiutuvan energian puolesta tai voimakkaan puheen pitäminen innostuneelle yleisölle. Nämä kokemukset kasvattavat ihmisenä ja toimijana. Ne antavat energiaa silloin, kun ilmastoskeptikko valitaan Yhdysvaltain presidentiksi ja kevään 2017 ajan jännätään toistuuko murhenäytelmä myös Euroopan puolella, Ranskassa.

Ilmastokriisiä, kuten muitakaan globaaleja kriisejä, ei pysty täysin ymmärtämään vain yhdestä maailman kolkasta seuraten. Parasta asiantuntijuuden kerryttämistä on kuunnella fijiläisen tytön tarinaa oman kotikylän siirtämisestä nousevan merenpinnan tieltä, tai tavata hollantilainen insinööri, joka silmät innosta loistaen kertoo, miten hienoja rakennuksia käytetyistä autonrenkaista voi valmistaa.

Ollapa nuori ja muuttaa maailmaa, siinä on koko elämän suola.

Greenpeace stage a protest outside the UN Climate Change Conference 2016 (COP22) in Marrakech

#WeWillMoveAhead – Pariisista Marokon kautta kohti Bonnia. Kuvan propsit Greenpeacelle.

Allianssin haku ilmastodelegaatiksi alkoi huhtikuun 1.päivä.

Hakukuulutuksen löydät täältä: http://alli.fi/sitenews/view/-/nid/5453/ngid/40. Kannattaa seurata Suomen nuorisodelegaattien Facebook-sivua täällä: https://www.facebook.com/nuorisodelegaatit/, sekä lukea myös aiempien ilmastodelegaattien taivalta täältä: https://ilmastodelegaatti.wordpress.com/

Kauden 2016-2017 Ilmastodelegaatti Katri Ylinen vastaa mielellään kaikkiin kysymyksiin niin Facebookissa, Twitterissä kuin sähköpostitsekin:

https://www.facebook.com/katri.ylinen
https://twitter.com/KatriYlinen
katri.ylinen@gmail.com

 

Ilmasto-oikeudenmukaisuutta ILOlla

There’s no climate justice without social justice.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta on mahdoton yhtälö.

 

Maailma ei ole reilu, eikä se reilummaksi käy ainakaan maapallon ilmaston lämmetessä. On selvää, että radikaalimmat tuhot ja menetykset tulevat tapahtumaan juuri niillä alueilla, jotka ovat jo ennestään haavoittuvaisimpia, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat koettelemaan kovimmin ihmisiä, jotka jo ennestään ovat altavastaajien asemassa yhteiskunnassamme.

Ympäri maailman, Etelä-Amerikan sademetsistä Indonesian saarille, erityisen haavoittuvassa asemassa muuttuvan ilmaston maailmassa tulevat olemaan läheisen luontosuhteen omaavat alkuperäisväestöt. Eikä meidän tarvitse edes katsoa kauas merten taakse: siirrettäessä sormea Suomen kartalla Helsingistä ylöspäin me löydämme saamelaiset; EU-alueen ainoan alkuperäiskansan.

Metsien suojelijat

Oxfamin teettämän tutkimuksen mukaan globaalissa mittakaavassa jopa 2.5 miljardia ihmistä elävät alkuperäiskansojen ja yhteisöjen perinteisillä mailla, mikä koostaa yhteensä yli 50% prosenttia maapinta-alasta, koko planeetallamme. Kuitenkin alkuperäiskansat nauttivat itsemääräämisoikeudesta näillä mailla vain yksi viidesosan verran. Juuri ne alkuperäiskansat, jotka ovat aikojen saatossa vaalineet ja vartioineet luonnon tasapainoa, sekä välittäneet arvokasta perimätietoa sukupolvelta seuraavalle.

Ilmastopoliittinen kenttä alkoi viimeinkin herätä tähän tietouteen vuoden 2015 lopussa, Pariisin ilmastosopimuksen muodossa.

Pariisin sopimus huomioi alkuperäiskansojen tiedon merkityksen luonnon ekosysteemien ymmärtämisessä ja suojelemisessa. Sopimus esittää, että ”sopeutumistoimien pohjana on käytettävä parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa sekä tilanteen mukaan perimätietoa, alkuperäiskansojen tietoa ja paikallisia tietojärjestelmiä.” (Finlex)

Sopimukseen yhtyy myös Vuoden saamelaiseksi 2016 valittu taiteilija ja saamelaisaktivisti Niillas Holmberg:

– Kaupunkien hulinassa voi ihmisiltä välillä unohtua, että sellaisia kansoja ja yksilöitä edelleen on, jotka suoraan kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset. Se siinä onkin niin ironista, että juuri näillä haavoittuvaisilla kansoilla on sitä kollektiivista viisautta, jota maailman päättäjien pitäisi käyttää hyväkseen taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Heidän tulisi vain tutustua siihen.

– Käsittääkseni tieteellisiä tutkimuksia on, jotka osoittavat, että jos alkuperäiskansan annetaan itse päättää ympäristöönsä liittyvistä asioista, niin se on aina luonnolle parempi vaihtoehto, Holmberg jatkaa.

marski

Syksyllä 2015 Holmberg kiipesi yhdessä aktivistiryhmän kanssa pukemaan Mannerheimin patsaan harteille Saamen lipun. Kuva: Greenpeace Suomi

Metsät ovat meidän kollektiiviset keuhkomme. Etenkin tänä päivänä, kun hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on noussut ensimmäisen kerran maailmanlaajuisesti yli 400 miljoonasosaan, jota on yleisesti pidetty varsin vaarallisena haamurajana.

Ja Holmberg oli haastattelussa oikeassa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että niille metsäalueille, jotka ovat alkuperäiskansojen omistuksen alla, löytyy selkeästi yksi yhteinen nimittäjä: alkuperäiskansojen omistamissa metsissä metsänhakkuuta harrastetaan radikaalisti vähemmän. Se tarkoittaa tehokkaampaa hiilinielukapasiteettia, sekä herkkien ekosysteemien ja niiden luomien ekosysteemipalveluiden varjelua. Myös kustannustehokkaasta perspektiivistä katsottuna maaoikeuksien turvaaminen alkuperäiskansoille on erittäin edullinen tapa vähentää hiilipäästöjä: World Resources Instituten teettämän tutkimuksen mukaan seuraavan 20 vuoden aikana Brasilia hyötyy alkuperäiskansojen maaoikeuksien turvaamisen kautta 523 miljardista jopa yli tuhanteen miljardiin dollariin.

Perinteiset elinkeinot vaarassa

Osana Suomen valtuuskuntaa Marokon ilmastoneuvotteluissa edusti myös Saamelaiskäräjien Inka-Saara Arttijeff, joka toimii täyspäiväisenä virkamiehenä Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion avustajana.

– Meidän mandaatti lähtee perustuslaista joka turvaa alkuperäiskansan oikeudet. Perustuslain kautta sovelletaan saamelaiskäräjälakia, jonka pohjalta Saamelaiskäräjät toimivat. Kaikki mikä kuuluu saamelaisten edunvalvontaan, kuuluu käräjien alle. Ilmastoasiat kuuluvat etenkin, sillä saamelaiskulttuuri on niin vahvasti luontoon sidoksissa. Globaalit muutokset vaikuttavat meidän elinkeinoihin ja kulttuuriin suoraan, kertoo Arttijeff.

Mitä ne suorat vaikutukset sitten ovat, joihin usein viitataan haavoittuvaisista ihmisryhmistä puhuttaessa?

Inka-Saara kertoo, että pienetkin ilmaston vaihtelut aiheuttavat suuria vaikutuksia saamelaisten elinkeinoihin.

”Ruotsissa talvet ovat lauhtuneet. Porot liikkuvat vuodenaikojen mukaan kesälaitumilta syyslaitumille, ja ylittävät myös vaeltaessaan vesistöjä. Ruotsin puolella on nähty tapaus, jossa porot ylittivät totuttuun tapaan vesistöä, joka aikaisempina vuosina oli ollut jäässä ja näin turvallista ylittää. Lauhtumisen myötä jää ei kuitenkaan kantanut, ja suuri määrä vaeltavia poroja hukkui.”

Suomesta itään siirryttäessä tilanne taas on ollut päinvastainen. Venäjän tundran porokansojen puolella kaksi äärimmäisen kylmää talvea vuosina 2006 ja 2013 näännytti nälkään kymmeniä tuhansia poroja. Laitumet jäätyivät paksun jääpeitteen alla, ja eläimet jäivät ilman ravintoa koko eteläisen Jamalin alueella.

– Poroelinkeino on ainoa perinteinen elinkeino, joka on yksinään Suomen saamelaisille täysin taloudellisesti kannattava. Elinkeinon vaarantuessa myös poronhoitoon liittyvä kieli, sekä suulliset perinteet ovat vaarassa kadota, kertoo Arttijeff.

Maanomistuksesta puhuttaessa Arttijeff haluaa tarkentaa, että maanomistuksessa ei ole kyse maa-alueen yksityisomistamisesta, sillä yksityisomistamiselle ei ole perinteisessä saamelaiskulttuurissa ollut sijaa. Kyse on päätösvallan saamisesta oman maansa käyttöön, oikeudesta suojella maata hakkuilta ja kaivoksilta.

Mä näen sen niin, että syy siihen miksi alkuperäiskansojen perinteisillä alueilla sijaitsee 80% maailman biodiversiteetistä on se, että alkuperäiskansat säilyttävät ja hoitavat luontoa perinteisin tavoin. Luontoa ei voi tuhota, koska sitä tarvitaan juuri sellaisena kuin se on, Arttijeff vetää yhteen.

inka

Alkuperäiskansojen mailla hiili pysyy paremmin kiinni maassa, kertoo Inka-Saara Arttijeff.

Pohjois-Dakostasta Altaan

Suomi ei ole vielä ratifioinut kuuluisaa ILO169 –sopimusta, jonka maaoikeuksia koskevien määräysten tarkoituksena on turvata alkuperäiskansojen sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen perusta, sekä niiden selviytyminen erillisinä kansoina. Oikeus maahan on koko sopimuksen kattava teema.

Sopimusta on pyöritelty Suomessa pitkään, mutta konsensusta ei ole saatu aikaiseksi. Eikä se ole maailman mittakaavassa mitenkään ainutlaatuista, sillä alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta taistellaan tällä hetkellä näkyvästi myös Yhdysvaltain Pohjois-Dakotassa, jossa tuhannet ihmiset ovat protestoineet Dakota Access Pipelinen rakentamista vastaan. Öljyputki on tarkoitus rakentaa kulkemaan intiaanireservaatin tärkeimmän vesilähteen alapuolelta. Samalla rakennusfirma on myös systemaattisesti tuhonnut alkuperäiskansan pyhiä paikkoja, sekä pyhien esi-isien hautoja.

Standing Rockin protestit ovat keränneet laajalti huomiota ympäri maailman, ja pakottanut ihmiset avaamaan silmänsä alkuperäiskansoja kohtaan tehtyjen rikoksien edessä. Suomessakaan juuri kukaan sosiaalista mediaa käyttävä ei voi enää esittää tietämätöntä siitä, miten Yhdysvalloissa kohdellaan intiaanireservaatteja.

Sen sijaan sitä suomalaiset somettajat eivät niin laajalti tiedetä, että hyvin samankaltainen taistelu käytiin Norjan Lapissa 80-luvulla, jolloin suuri kansanliike kokoontui vastustamaan Norjan valtion energiayhdistyksen suunnitelmaa Finnmarkin vesistön säännöstelyksi. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului pienen saamelaiskylän upottaminen tekojärven alle, ja pian rakennushankkeen vastustaminen sai aikaan niin paikallisen ympäristöliikkeen, kuin myös todellisen taistelun saamelaisten ihmisoikeuksien ja itsemääräämisoikeuksien puolesta. Parhaimmillaan Alta-kiistan protesteihin lähetettiin jopa 600 poliisia kantamaan yli tuhat rauhanomaista mielenosoittajaa paikalta. Kuulostaako tutulta? Yhtäläisyyksiä Pohjois-Dakotan tapahtumiin löytyy enemmän kuin jaksaa listata.

–  Alta-kiista olisi voinut olla saamelaisten Standing Rock, jos 80-luvulla olisi ollut sosiaalinen media käytössä. Minäkin olen lyhyen kulttuurityöntekijän urani aikana tavannut monia eteläisiä tekijöitä, jotka hekin olivat olleet paikalla Altassa. Sinne kokoontui yllättävän paljon muitakin kuin saamelaisia osoittamaan mieltään. Jos sinä päivänä olisi ollut some, niin kansainvälinen näkyvyys olisi ollut toista, kommentoi Holmberg.

Altan kiista vauhditti silminnähtävästi saamelaisliikkeen etenemistä ja lainsäädännöllisiä muutoksia, vaikuttaen vahvasti myös Suomen saamelaisiin.

Altasta takaisin Marokkoon

Ilmastoneuvotteluissa alkuperäiskansoja koskevat kysymykset ovat olleet vahvasti läsnä niin alkuperäiskansojen neuvoston puheenvuorojen myötä, kuin myös täysistuntosalin korkean tason istunnoissa, joissa myös Kanadan ympäristöministeri Catherine McKenna on puhunut vahvasti alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta tuoden puheeseen mukanaan myös Kanadan arktisilta alueilta kotoisin olevan Maatalii Okalikin.

”With your continued leadership that will define our future on climate action, I am hopeful that it is done in cooperation with Indigenous peoples, in platforms, and with respect to our rights, which ultimately support Indigenous self-determination. Let’s do this together: our collective future depends on it.” Maatalii Okalik

Kanada virallisesti hyväksyi YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen keväällä 2016, kannattaen julistuksen täysivaltaista toteutumista. Myös Suomi on jo aiemmin hyväksynyt julistuksen, mutta myös valitettavasti vastaanottanut nuhteita julistuksen huomiotta jättämisestä.

Leave no one behind

Pariisin sopimuksen mukainen leave no one behind -politiikka on erityisen tärkeää Suomelle, jonka tulee muistaa sisällyttää kaikkeen ilmastopolitiikkaan aktiivisesti mukaan myös omalla maaperällämme asuva alkuperäiskansa. Suomen rooli arktisen alueen suojelussa tulee kasvamaan vuonna 2017 Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden myötä, ja näin Suomella tulee olemaan erinomainen tilaisuus edistää alueen alkuperäiskansojen hyvinvointia, samalla suojaten ainutlaatuinen luontomme.

Holmberg vetää ajatukset yhteen:

– Maaoikeudet ovat ilmastopoliittisia kysymyksiä, erityisesti kun puhutaan alkuperäiskansojen näkökulmasta. Meillä on pitkät juuret tässä maassa ja luonnollinen vastuunkanto ympäristöstämme. Huolehtiminen luonnosta on yhtä kuin huolehtimista itsestään.

img_6908

Holmbergin lähetti terveiset Marokkoon Skype-haastattelun kautta.

Tekstissä mainitut tutkimukset:

Common Ground: Securing Land Rights and Safeguarding the Earth

Securing Rights, Combating Climate Change

Ready for round 2? Neuvottelut jatkuvat!

Ensimmäisellä neuvotteluviikolla Kiina lähti tosissaan tavoittelemaan ilmastojohtajuuden titteliä, ilmoittaen jatkavansa Pariisin sopimuksessa kävi miten kävi ja varoitellen Trumpia tekemästä typeriä siirtoja ilmastosopimusta kohtaan. Ystävät hyvät, meillä on uusi ilmastomaailmanjärjestys!

chinawarnstrump

Financial Times, 11.11.2016, http://www.ft.com

Yllätysmomenteista huolimatta tekniset neuvottelut ovat edenneet turhauttavan hitaasti koko ensimmäisen ajan, eikä monilla osa-alueilla ole juuri ollut nähtävissä edistystä. Pieniä edistysakelia on kuitenkin nähtävissä ilmastoneuvottelujen siirtyessä toiselle viikolle.

Ulkoministeriön osalta Suomen neuvotteluryhmään kuuluva Aira Kalela kertoo, että loppuviikosta sukupuolten välisissä tasa-arvokysymyksissä edistyttiin. Suomen erittäin tärkeänä pitämä naisten ja tyttöjen aktiivista osallistumista edistävä kolmivuotinen työohjelma hyväksyttiin.

– Naisten rooli, esimerkiksi maatalouden sopeuttamisessa, on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta äärimmäisen tärkeä. Maatalous kattaa 30% maailman globaaleista päästöistä, ja kehitysmaissa suurimman osan viljelijöistä ollessa naisia, heidän tulee saada tarvittavat tiedot ja taidot hoitaa maatalouden aiheuttamia päästöjä, Aira kertoo.

Myös kehitysmaiden toimintavalmiuksien vahvistamisen (capacity building) puolella neuvottelut etenivät.

– Toimintavalmiuksien vahvistamisen komitea, josta Pariisissa sovittiin, voi viimeinkin aloittaa toimintansa. Toimintavalmiuksista on mainintaa Pariisin sopimuksessa siellä täällä, sisällytettynä moniin eri alueisiin, mutta nyt toimintavalmiuksista on kirjattu luku ja komitea on perustettu, kertoo Suomen neuvottelija Matti Nummelin, joka toimii ulkoasiainministeriön kehityspolitiikan ympäristöalan asiantuntijana.

Toimintavalmiuksien vahvistamisen tarkoituksena on tukea erityisesti kehitysmaita ilmastonmuutoksen haasteisiin vastatessa.

– Päätös komitean perustamisesta viedään ensin avustavan elimen SBIn kommentoitavaksi, ja sitten varsinaisen osapuolikokouksen hyväksyttäväksi.

 Aina voi olla, että joku maa nostaa kätensä ja esittää vastaväitteitä, mutta se olisi todella huonoa ja tönkköä käytöstä. Pitää kuitenkin vielä istua istunnot läpi ja kuunnella jos vastalauseita tulee, Nummelin kertoo.

Tulevalla viikolla neuvottelujen oletetaan käyvän poliittisemmiksi, ensimmäisen viikon keskityttyä lähinnä tekniseen toimeenpanoon. Tieteellisteknisen avustavan toimielimen SBSTAn istuntojen oletetaan päättyvän tulevana yönä, samoin kuin Pariisin sopimuksen toimeenpanoon keskittyvä kokous APA päättää kokouksensa tulevina päivinä. Monet substanssioleelliset tekniset keskustelut päättyvät näiden elinten siirtyessä talviunille, mutta keskustelun oletetaan kiihtyvän poliittisella tasolla.

Menetysten ja vahinkojen käsittelyssä ei ole valitettavasti edistytty juuri ollenkaan, ja ilmastorahoitus myös junnaa paikoillaan. Tähän otti vahvasti kantaa nuorten valtuuskunta YOUNGO, joka piti lehdistötilaisuuden kuluneena viikonloppuna.

youngoprssss

YOUNGOn mukaan näin hitaalla kehityksellä unelma 1.5 asteessa pysymisestä tulee romuttumaan vuoteen 2020 mennessä, eli Pariisin sopimuksen tärkeimmän tavoitteen saavuttaminen käy mahdottomaksi ennen kuin sopimusta edes todella lähdetään toimeenpanemaan.

YOUNGO vaatii nähdä enemmän nuorta sukupolvea Pariisin sopimuksen 6. artiklan mukaisessa ilmastotoiminnan vahvistamisessa. Pariisin sopimuksen osapuolet välittivät raportoimansa kansalliset päästövähennystavoitteet (NDC) sovitusti, mutta työryhmien selvityksen mukaan raporteista puuttuivat systemaattisesti nuorten osuudet.

196:sta Pariisin sopimuksen ratifioineesta osapuolesta vain 63 (32%) mainitsevat kansallisissa tavoitteissaan koulutuksen merkityksen, ja 36 osapuolta (18%) mainitsevat nuorison osana ilmastonmuutoksen hillintää.

Toisella neuvotteluviikolla YOUNGO toivoo myös, että nuorten valtuuskunta otettaisiin aktiivisemmin mukaan konsultoimaan nuoriin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä, asiantuntijaryhmänä.

100re

Kuvan on ottanut Julia Maryanska.

YOUNGO on antanut paljon kiitosta COPille siitä, että menetykset ja vahingot huomioidaan osana sopeutumista ja mitigaatiota Pariisin sopimuksessa. Nuorten kenttä kuitenkin painottaa, ettei se ole vielä yksinään riitä. Menetysten ja vahinkojen käsittelemisen tueksi tarvitaan vahva Varsovan mekanismi (WIM), jonka avulla voimme taata tarvittavan toimintakyvyn menetysten ja vahinkojen arvioimisessa, sekä käsittelemisessä.

Pariisin sopimus ei vielä ota kantaa siihen, miten kulttuurin, terveyden, ja sosiaalisten yhteisöjen merkitys tulisi ottaa huomioon menetysten ja vahinkojen korvaamisessa. YOUNGO kannustaa COP22:ta etenemää keskusteluissa myös näihin rahalla mittaamattomissa oleviin ulottuvuuksiin. YOUNGO, kuten myös Suomen järjestökenttä, vaatii Varsovan mekanismin riittävästä rahoituksesta sovittavan mahdollisimman pian.

demands

Lisäksi nuoret toivovat terveyden löytävän tiensä myös neuvottelupöytiin toisen neuvotteluviikon kuluessa.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi vuosien 2030 ja 2050 noin 250 000 ihmisen menehtyvän suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttamien katastrofien vuoksi. YOUNGO toivoo neuvottelijoiden muistavan, että neuvottelujen teknisestä luonteesta huolimatta ilmastoneuvotteluissa on kyse ennen kaikkea ihmishengistä.

Kohti seuraavaa neuvotteluviikkoa,

Katri Ylinen

katri.ylinen@gmail.com

+358 (0) 44 987 1966

Päivä tulevaisuuden sukupolville

Ensimmäiset viisi päivää on pian takana Marokon ilmastoneuvotteluissa. Näistä neuvotteluista on sanottu, totutusta poiketen, ensimmäisen viikon olevan yhtä tärkeä kuin toisenkin, mutta viikko on sujunut omiin silmiini turhankin verkkaisesti Bab Ighlin konferenssikylässä. Kunnianhimoa on perään kuulutettu koko syksyn ajan, mutta tunnelma vaikuttaa hieman väsyneeltä.

Lisäksi viikkoa on leimannut väistämättömästi Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi, ja tilannetta on analysoitu niin asiantuntijapaneeleissa, NGO-kentän presseissä, kuin suljettujen ovien sisäpuolellakin. Tämän blogin tarkoituksena ei kuitenkaan ole analysoida Trumpin valintaa, vaan avata virtuaaliovet COP22-neuvotteluihin kuvien ja videoiden kautta. Jos kuitenkin haluatte lukea Trumpin valinnan mahdollisista vaikutuksista kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, niin Kepan Tuuli Hietaniemi on kirjoittanut aiheesta napakasti täällä, ja SLL:n ilmastoasiantuntija Hanna Aho pisteli menemään FAQ-tyylisen postauksen aiheesta täällä.

Mutta, miltä näyttää ilmastodelegaatin tyypillinen päivä neuvotteluissa?

Tyypillistä päivää ei ole, mutta yritin kuitenkin parhaani mukaan kuvien ja videoiden avulla dokumentoida eilistä torstaita, jotta voisin välittää eteenpäin tapahtuman tunnelmaa.

YOUNGO, eli Youth Non-Governmental Organizations, on ilmastoneuvotteluihin keskittyvä nuorten valtuuskunta, joka tuo globaalin nuorisokentän ääntä esiin neuvotteluissa. YOUNGO on jakaantunut useisiin eri työryhmiin omasta menetysten ja vahinkojen työryhmästä aina ruokaturva- ja ilmasto&terveys-ryhmiin, ja näiden ryhmien avulla YOUNGOn yhteisiä kantoja tehdään tiedettäviksi neuvottelujen edetessä.

Tällä hetkellä omassa työryhmässäni odotamme vastausta Varsovan Kansainvälisen Mekanismin (WIMin) hallituksen (ExCOM) jäseneltä, jotta voisimme päästä konsultoimaan häntä etenkin ilmastonmuutoksen aiheuttaman pakkosiirtolaisuuden koordinointiryhmän (Climate Replacement Facility) perustamisen etenemisestä.

Kuten videolla on mainittu, jokaisella neuvottelupäivällä on oma teemansa, joka näkyy erityisesti neuvotteluiden oheistapahtumissa selvästi. Torstain teemana vietettiin Young and Future Generations Day’ta, jota sai osakseen myös roimasti kritiikkiä, sillä YOUNGO:n valtuuskuntaa ei oltu konsultoitu päivän järjestämisessä ollenkaan. Näin ollen nuorille suunnattu päivä oli täysin aikuiskentän järjestämä, puhuen nuorten puolesta nuorille, väittäen puhuvansa nuorten suulla. Tämä ei ole oikea tapa edistää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Tämänkaltainen alentuva suhtautuminen rikkoo sukupolvien välisiä siltoja entisestään.

 

teresapowell

Kuva: Fabian Wagner

Torstai tarjosi useampiakin mielenkiintoisia asiantuntijapaneeleita ilmastosiirtolaisuuden ympäriltä.

Meille Suomessa ilmastopakolaisuus on vielä hyvin abstrakti aihe, osa dystopiaa kaukaisien vuosikymmenien päässä, mutta Fijin 300 sadan saaren saarivaltion todellisuus on eri. Saarilla on jo siirretty kokonaisia kyliä turvaan nousevan merenpinnan alta. Fijiläinen Teresa Powell kertoo, että ensi vuoden alussa ilmestyvät käytännön best practice -suositukset kokonaisten kyläyhteisöjen pakkosiirtoon, pohjaten heidän organisoimaansa Vunidogoloa-kylän uudelleensijoitusprojektiin.

 

fabwa-pnael

UNHCR, ja sen alaiset tahot, olivat vahvasti edustettuna torstain paneeleissa.

Nina Birkeland Norway Refugee Centeristä (NRC) oli kertomassa maan kehitysyhteistyö-projekteista Etiopian kanssa. Etiopia parantelee edelleen tuoreita haavojaan viime kevään kuivuuden jäljiltä, joka oli maan pahin kuivuuskausi 50 vuoteen. Tilanteesta huolimatta Etiopiaan on kuitenkin löytänyt tiensä yhteensä 1.3 miljoona muista Afrikan valtioista saapunutta pakolaista, ja kuten kehittyvissä maissa usein käy, ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot osuvat pahiten niille alueille, joissa ihmiset ovat jo ennestään haavoittuvaisimmassa asemassa.

Birkeland esitti ilmastonmuutoksen toimivan myös näkymättömänä laukaisijana hitaammin kärjistyville tapahtumaketjuille, jotka johtavat maansisäisiin, väkivaltaisiin konflikteihin. Kun heimojen tulee siirtyä kotipiiristään toisen heimon alueelle, tai karja tulee siirtää turvaan tuntemattoman omistajan laidunmaille, niin Etiopiassa on yhä enenevissä määrin todistetaan monia väkivaltaisia yhteenottoja maan sisäisen pakkosiirtolaisuuden tuloksena.

Videolle ei valitettavasti mahtunut mukaan APAn (Ad Hoc Working Group on Paris Agreement) -konsultaatiota, eikä myöskään YOUNGOn ja Friends of the Earth Internationalin järjestämää mielenilmausta tulevaisuuden sukupolvien puolesta.

Meidän tulee mahdollisimman pian tunnustaa ilmastopakolaisuus juridisesti, sekä taata tarvittavat resurssit kotinsa menettävien, ja kotinsa jättämään joutuvien, ihmisten tueksi ja turvaksi. Meillä pitkään kestäneestä talouskasvusta nauttineilla teollisuusmailla on siihen velvollisuus.

fiancenow2cw6ig0mxcaackss

unnamed

Kuvat: Leena Konttinen, Maan ystävät Suomi

Trumpin valinnan jälkeen olen palannut uudelleen ja uudelleen lukemaan Brexitin jälkeisissä tunnelmissa ilmestynyttä The Guardianin artikkelia How to stay happy when the sky is falling in.

Artikkeliin haastatellun ympäristömasistelun kokemusasiantuntijan Deep Green Resistancen perustajan Derrick Jensenin ohjeet pätevät myös ilmastopakolaiskysymysten kanssa painiville:

“One of the great things about everything being so fucked up, is that no matter where you look, there’s a lot of work to be done.”

Kiitos Jensen,

terkuin Katri.

 

 

 

Häijy nainen on eri nainen

Tänään on toinen tämän vuoden jännittävimmistä öistä. Kesällä jännitettiin Brexitiä, nyt muutama kuukausi sen jälkeen Yhdysvaltojen presidentinvaalia. Molemmat ovat monella tapaa meille suomalaisille nuorillekin merkittäviä päätöksiä, joten voimme vain toivoa, että aamulla heräämme sellaiseen maailmaan, jossa tulevienkin sukupolvien on hyvä olla.

Tähän vaali-illan alkuun me nuorisodelegaatit nostamme kaksi sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen liittymää teemaa, jotka keikahtanevat puoleen tai toiseen aamulla selviävien vaalitulosten jälkeen. Koska kyseessä on Yhdysvallat, tulee vaalin tuloksella olemaan merkittäviä globaaleja vaikutuksia myös meihin täällä Suomessa.

ILMASTONMUUTOS

Yhdysvallat koostavat noin 12% globaaleista kasvihuonekaasuista, mikä tekee Yhdysvalloista maailman toisiksi suurimman päästöjätin heti Kiinan jälkeen.

Pariisin ilmastosopimus ei ole lailla velvoittava sopimus. Mikäli jokin osapuoli haluaa perääntyä sopimuksesta, se on mahdollista. Trump on useaan otteeseen kiistänyt ihmisten osallisuuden ilmastonmuutoksessa, sekä uhannut mitätöidä Yhdysvaltojen jäsenyyden Pariisin ilmastosopimuksessa, mikäli hänet valitaan presidentiksi. Jo nämä syyt pelkästään ovat tarpeeksi kannattaa Clintonia presidentiksi.

Pariisin ilmastosopimuksen vaaliminen on enemmän kuin tärkeää, sillä tämä ilmastosopimus on ensimmäinen, joka huomioi myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden. Tässä valossa me emme voi antaa sopimuksen vesittyä sellaisen presidentin käsissä, joka edelleen uskoo ilmastonmuutoksen olevan osa kiinalaisten ilkeämielistä salajuonta. Siksi nämä presidentinvaalit ovat erityisesti nuorten vaalit.

SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO

Grab them by the p*ssy. It’s just locker room talk. She’s a nasty woman. Nobody respects women more than I do.

Niin. Näissä vaaleissa ei tarvitse mennä kuin retoriikan tasolle kun näkee uskomattoman monta esimerkkiä siitä, mitkä asiat meidänkin länsimaisessa yhteiskunnassamme on vialla . Lähdetään vaikka siitä, että naureskelu naisen sopimattomasta koskettelusta vastoin hänen omaa tahtoaan ei ole viatonta pukuhuonevitsailua. Naisen oikeus määrittää oma fyysinen koskemattomuutensa ei ole vitsi pukuhuoneessa, ei olohuoneessa, ei edes suihkussa tai eteisessä. Kestävän kehityksen tavoite 5.2, wadap!

Tai tavoite numero 5.5, naisten tasapuolinen mahdollisuus poliittiseen päätöksentekoon. Vahvan naisjohtajan alentaminen ”nasty womaniksi” tilanteessa, jossa miestä kutsuttaisiin vain määrätietoiseksi johtajaksi, ei varsinaisesti edistä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Etenkin kun presidentillä on Yhdysvalloissa erityisen vahva arvojohtajan rooli.

Ja sitten on myös kupin kääntöpuoli eli miten miehet taas ovat olleet Clintonin kampanjan tiellä. Nämä vaalit voisivat olla se lasikatto, joka vihdoinkin murtuu. Tänä vuonna piti kahden lasikaton murtua, toisen YK:ssa ja toinen Yhdysvalloissa. Ensimmäinen ei tapahtunut kun YK:n pääsihteeriksi valittiin yhdeksäs mies, mutta toivomme todella, että tämä jälkimmäinen toteutuu ensi yönä. Mutta matka sinne ei ole ollut helpoin. Clinton on joutunut tekemään huomattavasti enemmän töitä raivatakseen tietä paikkaan, mihin niin monet miehet ovat päässeet paljon helpommalla. Sen lisäksi, että hän on joutunut todistamaan olevansa pätevin Yhdysvaltojen presidentiksi vaikka herravarjele onkin nainen, hän on joutunut myös todistelemaan olevansa myös sopivin eräiden miesten libidosta huolimatta. Oli kyse Billistä, Anthony Weineristä tai vastaehdokas Trumpista, jotenkin Clinton on joutunut käyttämään tehokasta kampanja-aikaansa miesten seksitoilailujen selittämiseen.

Hillaryn mahdollinen voitto ei ole tietenkään taivaanlahja koko maailmalle. Mielellämme näkisimme Obamat valkoisessa talossa vielä seuraavatkin neljä vuotta etenkin sillä fiiliksellä, jolla Barack ja Michelle ovat johtaneet loppukautensa aikana. Valta kuitenkin vaihtuu tammikuussa ja sen suunta on selvillä huomenna aamulla. Toivottavasti heräämme sirpaleisiin.

Hyvää vaaliyötä, hombres!

nastywomanmugshot

Rakkain terveisin,

Katri ja Sonja
Nasty Women

Ps. Kiitos internetin, nasty woman koki aika pian inflaation ja kääntyi oikeastaan Hillaryn riemuksi, koska onhan se nyt nasty af. Kuvassa meidän näkemys nasty womanin evoluutiosta. Who rule the world? Nasty af women.

Pps. Allianssi-talolle Pasilaan voi mennä klo 5 alkaen seuraamaan vaalitulosta äärimmäisen hyvässä seurassa, tsekkaa vaikka täältä! 

Jottei tulevaisuus pelastuisi vain paperilla

Ennen hieman vakavamielisempää blastausta huomauttaisin, että tänäänhän on erittäin korkeamielinen juhlapäivä!

tausta1

Aihetta juhlaan todellakin olisi, ja suosittelenkin lämpimästi jokaista korkkaamaan luomuskumppapullon päivän kunniaksi! Itselläni ilmastoneuvotteluihin on kuitenkin jäljellä enää yksi lyhyt viikonloppu, joten no rest for the wicked ja suoraan tärkeimpään:

Alkuviikosta julkaisimme ympäristö-, nuoriso- ja kehitysjärjestöjen tavoitteet tuleviin neuvotteluihin. Kannanotossa on mukana 13 suomalaista vaikuttajajärjestöä Greenpeacesta WWF:ään sekä Maan ystäviin, ja mukaan mahtuu myös kaksi huomattavan suurta kattojärjestöä, eli Kepa ja Allianssi.

Ilmastokantapaperin kärkeen nostettiin 3 iso poliittista tavoitetta, joista Suomen järjestökenttä vaatii päätettävän Marrakechissä ensisijaisesti:

  • Globaalit päästöt on käännettävä välittömästi laskuun
  • Kaikki rahavirrat on ohjattava vähähiilisen kehityksen mukaisiksi
  • Vahinkojen ja menetysten käsittelyä on vauhditettava

Vaikka Marokko haluaa tiedettävästi tulevan kokouksen keskittyvän erityisesti päästövähennysten käytännön toteutukseen, niin itseäni ehkä kaikista eniten puhutteleva aihe, ilmastonmuutoksen aiheuttama pakkosiirtolaisuus, menee niin sanotun loss and damagen, eli vahinkojen ja menetysten alle. Pariisin sopimuksessa on jo lupaavasti aihetta sivuttu, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi riittävästi.

Alla on muutamia otteita sopimuksesta, jotka on esille nostettu Suomen hallituksen toimesta, hallituksen 3.10.2016 eduskunnalle esittämästä Pariisin sopimuksen hyväksymisestä:

Artiklan 1 kohdassa tunnustetaan tarve ehkäistä, minimoida ja käsitellä menetykset ja vahingot, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista, kuten äärimmäisistä sääilmiöistä ja hitaasti etenevistä ilmiöistä. … Artiklan 3 kohdan mukaan osapuolten olisi parannettava ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin liittyviä menetyksiä ja vahinkoja koskevaa tietämystä, toimintaa ja tukea tilanteen mukaan yhteistoiminnan ja tukitoimien pohjalta muun muassa Varsovan kansainvälisen mekanismin avulla parantamista. Artiklan 4 kohdassa luetellaan ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin liittyviä menetyksiä ja vahinkoja koskevan tietämyksen, toiminnan ja tuen parantamista koskevina yhteistyön ja tukitoimien aloina ennakkovaroitusjärjestelmät, hätävalmius, hitaasti etenevät ilmiöt, tapahtumat, joihin voi liittyä peruuttamattomia ja pysyviä menetyksiä ja vahinkoja, kattava riskiarviointi- ja hallinta, vahinkovakuutusjärjestelyt, riskipoolit ilmastoriskiä varten, muut vakuusratkaisut, muut kuin taloudelliset menetykset sekä yhteisöjen, elinkeinojen ja ekosysteemien kyky joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon.”

giphy

Mistä menetyksistä tässä on kyse?

On sanomattakin selvää, että kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat seuraukset vievät ihmiseltä kodin ja elinkeinon luoman turvan, on yhteiskunnalta löydyttävä tarvittavia työkaluja ja tukea uuden elämän aloittamisessa. Ja siitä tässä tiivistetysti on kyse.

Kaikista haavoittuvimmassa tilassa ovat Tyynellämerellä sijaitsevat pikkusaaret, joista osa on jäänyt merenpinnan nousun aaltoihin; kuten esimerkiksi osa Marshallinsaarista ja Salomoninsaarista, joissa ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Tämä on kuitenkin vasta pieni aivastus verrattuna siihen, kuinka mittavia menetyksiä on luvassa tulevaisuudessa, ja kuinka suuriin ihmismääriin ne vaikuttavat.

Suomen Pakolaisavun mukaan vuosina 2008-2015 26 miljoonaa ihmistä on jo joutunut jättämään kotinsa luontoon ja ilmastoon liittyvien syiden vuoksi. Vuoteen 2050 mennessä tämän luvun arvioidaan nousevan 250 miljoonaan.

Kuitenkaan vielä tänäkään päivänä ilmastopakolaisuudelle tai luonnon aiheuttamalle pakkosiirtolaisuudelle ei ole virallista määritelmää, eikä pakkosiirtolaisuuden uhrit ole oikeutettuja pakolaisstatukseen. Eikä ihmekään, sillä Geneven pakolaissopimus on vuodelta 1951. Ja ihan vain alleviivatakseni; vuonna 1951 muovi oli vielä Suomessa uutuustuote ja ihmiset kerääntyivät Helsinkiin ihmettelemään maan ensimmäisiä liikennevaloja.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen, menetysten ja vahinkojen, korvaaminen tulee olemaan meidän ikäluokkamme suurimpia haasteita, ja me tulemme näkemään suurempaa globaalia muuttoliikettä kuin koskaan. Jos Euroopan unioni on ajautumassa kriisiin alle puolentoista miljoonan ihmisen hakiessa sen rajojen sisältä turvallisempaa tulevaisuutta, mikä tulee tilanne olemaan luvun yltäessä kymmeniin miljooniin?

Entä ne haavoittuvaisimmassa tilassa olevat ihmiset, jotka eivät edes pääse liikkeelle?

Tilanteeseen ei oleteta löytyvän ratkaisua ilmastoneuvotteluista, mutta kysymys ilmastopakolaisten lailla turvatusta tulevaisuudesta tulee saada nopeasti kansainvälisten keskusteluiden keskipisteeseen. Geneven pakolaissopimus kaipaa pikaisesti rinnalleen vahvaa lisäsopimusta pakkosiirtolaisuudesta, joka tunnistaa pakolaisuuden syyksi myös luonnonkatastrofit ja asuinalueen elinkelvottomuuden.

Lisäksi toivon, että nämä kysymysten kautta sosiaalinen kestävyys pidetään myös mielessä, kun globaalien päästöjen alasajon aikataulusta puhutaan. Muutama päivä sitten HS uutisoi hallituksen kaavailut kivihiilen lailla kieltämisestä vuoteen 2030 mennessä, mutta vielä 14 vuottakin laillista kivihiiliteollisuutta on liikaa. Meidän täytyy olla kunnianhimoisempia ja panostaa nopeampaan implementaatioon, jotta pystymme ennaltaehkäisemään massiivisen pakkosiirtolaisuuden luomaa ahdinkoa.

Tarvittavan tuen ja työkalujen saamiseksi me tarvitsemme myös riittävästi rahoitusta Vasovan mekanismin toiminnalle, jonka alla vahinkoja ja menetyksiä käsitellään. Mekanismin raamit on vahvistettu Pariisin sopimuksessa, mutta konkreettinen toimintasuunnitelma tulee laatia valmiiksi ja meidän tulee sopia lisätoimista ilmastopakolaisuuden ehkäisemiseksi.

Nyt jos koskaan kehittyneiden teollisuusmaiden on aika kantaa vastuunsa siitä, millä hinnalla vuosikymmeniä jatkunut talouskasvu on kustannettu.

refugeesnotimmigrants

Kuva otettu Idomenin pakolaisleiriltä keväällä 2016. Tsekkaa #overthefortress.

Järjestöjen yhteiset tavoitteet ilmastokokoukselle löytyvät täältä http://ilmasto.org/jarjestojen-tavoitteet-marrakechin-ilmastoneuvotteluihin-2016